SBTi:n suunnanmuutos yritysten ilmastotavoitteiden standardissa antaa pienen toivon kipinän
- katariinakoivula
- 5 päivää sitten
- 2 min käytetty lukemiseen
Kansainväliset organisaatiot ottavat pieniä askelia oikeaan suuntaan. Yhtiöiden päästötavoitteita ja standardeja ohjaava Science Based Targets Initiative (SBTi) on julkaissut korjatun luonnoksen yritysten ilmastotavoitteiden standardista 6. marraskuuta. SBTi:n taustalla toimivat muun muassa YK:n Global Compact -aloite sekä WWF.
SBTi on muuttamassa linjaansa kompensaatioiden ja hiilenpoiston suhteen. SBTi:n nettonollastandardin uusimman version mukaan yritys voisi jatkossa saada Recognized- tai Leadership-statuksen rahoittamalla ja tuottamalla täydentäviä päästöjen hillintätuloksia. Signaali markkinoille on vahva: rahavirtoja on ohjattava päästöjen vähentämisen lisäksi kompensaatioratkaisuihin.
Recognized -statuksen kynnys on asetettu matalaksi, jotta se olisi helppo saavuttaa kaikilla toimialoilla. Statuksen vähimmäiskynnyksen saavuttaminen edellyttää yritykseltä 1 %:n Scope 1–3 päästökompensaatiota tavoitejakson aikana. (CNZS V2 Second Consultation Draft)
Leadership -status tunnustuksen saaminen sisältää kaksi vaatimusta: minimirahoitus ja minimikompensaatio. Minimirahoitus saadaan laskemalla yrityksen päästöille hinta. Päästöjen hinta vastaa 100 %:a yrityksen jatkuvista päästöistä, jos ne tuotettaisiin hiiltä polttamalla. Hillintätuloksen vähimmäismäärä on 40 % yrityksen jatkuvista päästöistä. Jos vähimmäisrahoitus ei riitä hillintätuloksen saavuttamiseen, ilmastotoimiin täytyy suunnata enemmän rahoitusta. SBTi on linjannut luonnoksessa, että ohjelma muuttuu suurille yrityksille pakolliseksi vuodesta 2035 alkaen. (CNZS V2 Second Consultation Draft)
Suunnanmuutos tunnustaa sen, minkä ilmastotiede on jo pitkään todennut ääneen. Vaikka päästövähennykset ovat välttämättömiä, ne eivät yksin riitä.
The Economist -lehden artikkelissa todetaan, että huomio on siirtymässä 1,5 asteen ylityksen jälkeen siihen, miten “termostaattia” saadaan viileämmälle. Jokainen 0,1 astetta alaspäin vaatii 220 miljardia hiilitonnin poistoa ilmakehästä. Tällä hetkellä maailma sitoo hiiltä ainoastaan 2 miljardia tonnia vuodessa. (The Economist)
Ilmastonmuutoksen hillinnässä suurin potentiaali ei nojaa yhteen ratkaisuun vaan laajaan keinovalikoimaan eri sektoreilla. Suurimmat yksittäiset päästövähennysmahdollisuudet löytyvät mm. energiasektorilta, erityisesti aurinko- ja tuulivoiman nopeasta laajentamisesta. Yhtä merkittävä rooli on luontopohjaisilla ratkaisuilla. Metsäkadon vähentäminen, ekosysteemien ennallistaminen, hiilen sitominen maataloudessa ja kestävä metsänhoito muodostavat kokonaisuuden, jolla on valtavasti potentiaalia ilmastonmuutoksen hillintätoimissa. (The 2025 state of the climate report: a planet on the brink s.9.)
Nyt on huomioitava ajoitus ja mittakaava. Vaikka uusi linja antaa mahdollisuuden statukseen, se on yhä vapaaehtoinen lisä. Fossiilisten polttoaineiden käyttö ja siihen liittyvät kasvihuonekaasupäästöt saavuttivat vuonna 2024 ennätyksellisen tason, vaikka uusiutuvan energian käyttö kasvoi (Phys org). Toimia tarvitaan enemmän ja aiemmin.
The Economist -lehdessä käytetty kaavio kuvaa kasvihuonekaasujen kehityspolkua ja sitä kuinka kaukana nykyinen kehitys on Pariisin ilmastosopimuksen mukaisista tavoitteita. Graafi kuvaa globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä vuodesta 2015 eteenpäin ja sitä, kuinka korkealla päästöt ovat pysyneet ja nousseet kasvuun vuoden 2020 jälkeen. Punainen alue kuvaa kehitystä, jos maat jatkavat nykyisillä politiikkalinjauksillaan.
Maailma ei ole tällä hetkellä lähelläkään 1,5 tai edes 2 asteen mukaista päästöpolkua. Nykyiset politiikkatoimet ja jopa täysimääräisesti toteutetut kansalliset ilmastolupaukset jättävät kasvavan päästökuilun. Mitä pidemmälle 2030-luvulle edetään ilman lisätoimia, sitä kalliimpia hillintätoimia tarvitaan myöhemmin.
Hiilenpoistolla tulee olemaan yhä merkittävämpi rooli ja se tarjoaa uusia ratkaisuja yritysten ilmastostrategioihin. SBTi:n uusi luonnos yritysten ilmastotavoitteiden standardissa on vaatimaton edistysaskel kohti yritysten nettonollatavoitteita. Sen mikä tänään määritellään ilmastotoimissa vapaaehtoiseksi huippusuoritukseksi, täytyy huomenna olla jo perustasoa.
Kommentit