Kotimaiset hiilimarkkinat ovat Suomen seuraava vientivaltti – kunhan toimeen vain tartutaan

Suomeen tarvitaan ohjauskeinot hiilimarkkinoiden läpinäkyvyyteen, lisäisyyteen ja pysyvyyteen.

Suomella on erinomaiset edellytykset toteuttaa ilmastotoimia kotimaassa. Tarvitsemme kuitenkin selkeät pelisäännöt – emme voi jäädä odottamaan EU:n CRCF-asetuksen valmistumista. Muualla Euroopassa rakennetaan jo kansallisia sertifiointijärjestelmiä, ja nyt on myös Suomen aika toimia. Mahdollisuudet ovat olemassa, kunhan vain toimeen tartutaan.

Ilmastokriisin ratkaiseminen vaatii sekä hiilinielujen vahvistamista että päästövähennyksiä. Hiilikompensointi ei yksinään ratkaise ilmastonmuutosta ja siksi sitä arvostellaan keinona torjua ilmastonmuutosta. Ongelmia syntyy, kun puuttuu läpinäkyvyys, lisäisyys ja pysyvyys. Toisin sanoen mitä todella on tehty, olisiko hanke tapahtunut ilman rahoitusta ja säilyykö vaikutus pitkällä aikavälillä. Ilman näitä ehtoja kompensointi voi muuttua ilmastopositiivisuuden valepuvuksi.

Ranskassa vuonna 2018 lanseerattu Label Bas-Carbone -sertifiointijärjestelmä osoittaa, miten hiilikompensointia voidaan tehdä julkisen sektorin näyttämällä polulla ilman raskasta byrokratiaa. Monet ranskalaiset yritykset eri toimialoilta rahoittavat LBC-projekteja osana vastuullisuusstartegioitaan. Vuodesta 2022 alkaen Ranskan lainsäädäntö on velvoittanut esimerkiksi kotimaiset lentoyhtiöt kompensoimaan päästöjään. (Martel, et al., 2025) Kuuden vuoden jälkeen Ranskassa on Ekologisen Ministeriön lukujen mukaan sertifioitu yli 2000 hanketta, mikä vastaa yli 7 miljoonaa tonnia vältettyä tai sidottua hiilidioksidipäästöjä (Sanchez, 2025). 98% hiilivaikutuksista saatiin uudelleenmetsityksellä, metsien palauttamisella, karjataloudella ja peltoviljelyllä (Martel, et al., 2025).

Ranskassa projektit hyväksytään viranomaisen toimesta ja ne käyvät läpi riippumattoman auditoinnin. Toimenpiteet perustuvat tarkasti määriteltyihin menetelmiin esimerkiksi metsänhoidossa tai maataloudessa. Päästövähennykset lasketaan konservatiivisesti ja todentaminen tapahtuu vasta usean vuoden päästä. (Martel, et al., 2025) Päästövähennysten vaikutukset ovat 5.9.2025 alkaen myös siirrettävissä, projektien todentamisen jälkeen. Uusimmassa asetuksessa muun muassa pyritään tehostamaan markkinoita ja houkuttelemaan rahoittajia. (Sanchez, 2025)

Alankomaissa on puolestaan otettu käyttöön EU:n CRCF-periaatteisiin pohjautuva kansallinen malli, jota kehittää Stichting Nationale Koolstofmarkt (SNK). SNK soveltaa sertifiointikehikon periaatteita luodakseen Alankomaihin luotettavat ja kaupalliset toimivat vapaaehtoiset hiilimarkkinat. Järjestelmä myöntää todentamiseen perustuvia sertifikaatteja Alankomaissa toteutettujen päästövähennys- ja hiilensidontahankkeiden perusteella. (SNK, 2025)

Kuten Ranskan ja Alankomaiden esimerkeistä nähdään, vapaaehtoinen hiilensidontamarkkina kehittyy ja se tarjoaa Suomelle mahdollisuuden tehdä hiilikompensaatiosta merkittävän vientituotteen. Jos jossain, niin metsätaloudessa Suomella on kansainvälistä huippuosaamista. Maailma ei odota. Nyt on aika toimia ja ottaa paikka kansainvälisellä kartalla.

Samalla kun julkiset toimijat pohtivat ratkaisujaan, yksityinen sektori rakentaa pääomillaan puhtaampaa tulevaisuutta. Carborealin tavoitteena on tuoda Label Bas-Carbonin kaltaista linjakkuutta Suomeen. Carboreal tarjoaa yrityksille mahdollisuuden osallistua metsityshankkeisiin, joilla on aidosti mitattava ilmastohyöty.

Me uskomme, että kun pelisäännöt ovat kunnossa, luottamus ilmastomarkkinoihin voidaan palauttaa. Hiilensidonta on muutakin kuin pelkkää markkinointia. Siitä täytyy tehdä osa parempaa ilmastopolitiikkaa.