Vihreä siirtymä ei ole utopiaa vaan talouskasvun moottori
- katariinakoivula
- 4 tuntia sitten
- 2 min käytetty lukemiseen
Kirjailija J. P. Laitinen väitti HS:n esseessään vihreän talouskasvun olevan utopiaa. Talouskasvu ja päästöjen vähentäminen eivät sulje toisiaan pois. Talouden ja ympäristön suhde riippuu ennen kaikkea siitä, millaista kasvua tavoitellaan ja millaisilla keinoilla se tuotetaan. EU-alueella päästöt ovat vuodesta 1990 vähenetyneet 37 %:lla ja samalla BKT on kasvanut huolimatta epävarmasta maailman talouden tilanteesta.
Vihreä siirtymä ei ole pelkkä ilmastoteko, vaan mahdollisuus parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Laaja katsaus yli 2000 empiiriseen tutkimukseen osoittaa, että vastuullisten (ESG) sijoitusten ja yritysten taloudellisen suorituskyvyn välillä on positiivinen tai vähintään ei-negatiivinen yhteys, mikä vahvistaa ESG-sijoittamisen taloudellista perustaa (Friede, 2015). Yritykset, joilla on suuri osuus vihreitä tuloja (vihreät tulot ovat se osa yrityksen liikevaihdosta, joka syntyy ilmaston ja ympäristön kannalta myönteisestä liiketoiminnasta), saavuttavat keskimäärin korkeampia osaketuottoja (Bassen, 2023).
(ESG and financial performance: aggregated evidence from more than 2000 empirical studies (Friede et al. 2015))
Energiantuotannon muuttuessa puhtaammaksi yritysten kustannukset pienenevät pitkällä aikavälillä. Uusiutuva energia vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista ja tekee hintatasosta ennakoitavamman.
Laitinen on esseessään oikeassa siinä, että tavaroiden valmistamiseen ja kuljettamiseen tarvitaan raaka-aineita, jotka tuottavat hiilidioksidipäästöjä. Raaka-aineita voidaan kuitenkin tuottaa uusilla menetelmillä kestävämmin, kunhan innovaatiot saavat kannustusta. Kierrätettävät materiaalit ovat erinomainen esimerkki kestävämmästä kulutuksesta, kuten uusiomuovit, metallien kierrätys, tekstiilinkierrätys ja uusiokuidut. On selvää, että tekoja tarvitaan vielä paljon lisää ja aikataulua on kiristettävä.
Pitää myös paikkaansa, että talouskasvua ei pystytä täysin irrottamaan liiketoiminnan hiilipäästöistä. Päästöttömyyteen ja nettonegatiivisuuteen ei päästä ainoastaan päästöjä vähentämällä. Väistämättömiä päästöjä on kompensoitava varmennetuilla ilmastoteoilla, jotka edistävät kestävää siirtymää. Toisin kuin Laitinen väittää, tässä yhtälössä Suomi-Neito ei sahaa omaa oksaansa, vaan kasvattaa oksiinsa uusia versoja ja luo metsiinsä talouskasvua. Vapaaehtoinen hiilimarkkina on tässä avainasemassa (BCG, 2025; EY, 2025; BloombergNEF, 2025).
Laitisen johtopäätös Sixten Korkmanin ja Daniel Susskindin tulevaisuuden talouskasvun ajureista on vääristynyt. Esseessä mainitut Susskind ja Korkman eivät väitä, että kasvu olisi täysin päästötöntä, vaan että kasvun rakenne ratkaisee. Vihreä siirtymä ohjaa innovaatioihin. Kun päästöille asetetaan hinta, saastuttamisesta tulee kallista. Tätä suuntaa on ohjannut mm. Euroopan päästökauppajärjestelmä ja vapaaehtoinen hiilimarkkina. Mekanismit mahdollistavat myös aineetonta talouskasvua.
Ruotsalaisten pörssiyhtiöiden tutkimuksessa kestävän kehityksen käytännöt liittyvät positiivisesti parempaan taloudelliseen suorituskykyyn, kun suorituskykyä mitattiin tulostuotolla, kokonaispääoman tuotolla, oman pääoman tuotolla ja sijoitetun pääoman tuotolla (Pham ym. 2021). Vihreä siirtymä ei ole talouskasvun vihollinen vaan sen moottori, ja ilmastopolitiikka toimii sen kehitystä kiihdyttävänä voimana.
Väite siitä, että päästöjen vähentäminen kuristaa talouskasvua, on liian yksinkertaistettu. Oikein toteutettuna vihreä siirtymä lisää sekä tuottavuutta että hyvinvointia. Negatiivisuudella, toimettomuudella ja uskon puutteella ei ilmastoa pelasteta.
Kommentit